Klaus Küchmeister: Osa 6 - Kännykkäkuvaustyöpaja

Kuvisopettajat kokeilee. Huomaa oikean alalaidan käteenteippausviritys.

Esitelmän jälkeen oli varattu aikaa erinäisille työpajoille joista kännykkäkuvaustyöpaja oli yksi. Meitä oli Klausin lisäksi eräs hänen kolleega Mobile Movie Hamburg- ryhmästä sekä minä. Kiinnostuneita kuvataideopettajia oli saapunut paikalle n. 20.

Otin muutaman luuria mukaan jotta opettajat voisivat halutessaan kokeilla myös laadukasta videokuvaa mikäli heidän oma puhelin ei siihen pystynyt. Oli muuten hauskaa huomata, että monet olivat hankkineet oman älypuhelimen viimeisen 3 kuukauden sisään, ja muutamalla ei ollut sellaista lainkaan. Samaiset opettajat kertoivat kuitenkin, että heidän lapsillaan on älypuhelimet.

Käytännössä työskentely Klausin videotyöpajassa etenee siten, että Klausin työsalkusta voi lainata lankaa, teippiä, mittatikkua jne ja lähteä sen jälkeen kokeilemaan, minkälaisia kuvakulmia, paikkoja ja tilanteita voi löytää.

On hauskaa huomata, että kuvataideopettajat lähtevät heti rohkealla asenteella tutkimaan annettua haastetta. Yhtälailla myös luokka, jota opetimme Marraskuussa Klausin kanssa, lähti mukisematta tutkimaan. Niin opettajat kuin taannoin oppilaatkin palaavat luokkaan ja haaviin on tarttunut vaikka kuinka jännittäviä näkökulmia. Olen jatkuvasti yllättynyt miten tuoreita kuvauspaikkoja, -kohteita ja -keinoja näiden erinäisten kännykkäkuvaustuokioiden oppilaat onnistuvat löytämään.

Opettajat olivat tuoneet omat kannettavat tietokoneet mukaan, ja tarvittaessa ohjaajilta sai muistitikulta ilmaisen videoeditointiohjelman.
Valitettavasti opettajien työpajan tuotokset eivät päätyneet ikinä nettiin jakoon, mutta vimeosta löytyy opettajaksi opiskelevien harjoitustöitä eräältä Klausin kurssilta Flebsburgin yliopistolla.

Lähtiessään opettajat olivat iloisia ja kiittivät, kun pääsivät leikkimään” hauskoilla leluilla” - nähtävästi monia ihmisiä, aikuisia ja lapsia kiinnostaa jonkin verran uudet tekniset vempaimet.

Mobile movie Hamburg – kännykkäelokuvapedagogiikkaa vuodesta 2010!

Oppilaat olivat välitunnilla liimautuneita lasiin kun näkivät testipuhelimet. Huomaa myös Klausin työvälinesalkku.

Matkustin Hampuriin tapaamaan erästä Klaus Küchmeisteria joka on opettanut liikkuvan kuvan ilmaisua matkapuhelimilla jo vuodesta 2008.

Opetimme erästä 9. luokkaa yhdessä ja oli mielenkiintoista nähdä, miten Klaus esittää tehtävän oppilaille. Hänellä on aina mukana salkku josta löytyy teippiä ja narua ja hän painottaa, että tarkoitus on löytää epätavanomaisia ja mahdollisimman mielenkiintoisia kuvauskulmia. Valitettavasti tuotoksia ei laitettu nettiin sillä ne olivat harjoituksia.

Klaus on toiminut pitkään kuvataideopettajana. Hän on kehittänyt jo useita vuosia elokuvaopetusta, mutta lähti tutkimaan matkapuhelimien käyttöä kouluopetuksessa vuoden 2008 tietämillä. Aluksi hän järjesti omassa lukiossaan vaativia, pitkäkestoisia kursseja jossa teetti oppilailla erinäisiä harjoituksia ja töitä matkapuhelimilla ja näiden kokemuksien perusteella jalosti konseptiaan sen nykytilaan.

Klaus työskentelee aina oppilaiden omilla puhelimilla. Oppilaat työskentelevät 2-3 hengen ryhmissä, joten aina löytyy joku, kenen puhelimella voi kuvata.

Klaus lähetti oppilaiden töitä saksalaisille nuorisoelokuva- ja kännykkäelokuvafestivaaleille ja työt pärjäsivät hyvin. Koululla noteerattiin kilpailumenestyksen myötä aina paremmin Klausin työ ja hän sai tukea ja kannustusta jatkaa. Hän lähti kehittämään yhteistyötä muiden Hampurilaisten opettajien ja koulujen kanssa ja löydettyään samanhenkisiä ihmisiä tuekseen, vuonna 2010 syntyi mobile movie Hamburg- konsepti!

Mobile movie Hamburg on kouluvuoden kestävä prosessi, joka pyörii nyt kolmatta vuotta. Opettajat hakevat ohjelmaan keväällä ja hyväksytyille järjestetään alkusyksystä koulutuspäivä jossa käydään läpi kännykkäelokuvan opetusmetodeja, pedagogiikkaa ja sisältöjä sekä tekniikkaan liittyviä asioita. Tavoitteena on työstää kännykkäelokuvia kouluissa syksyn mittaan jolloin tuotokset ovat valmiita pian joulun jälkeen. Tukea prosessin varrella tarjoaa Hampurin mediapedagogiikkakeskus.

Projektin välituloksia kuitenkin esitellään opettajien kesken jo joulukuussa Abgedreht-nuorisoelokuvafestivaalien yhteydessä jolloin opettajat vaihtavat myös ajatuksia projektin kulusta. Osallistuville oppilaille ja opettajille järjestetään ennakkonäytös helmikuussa, ja lopullinen julkinen näytös on maalis-huhtikuun aikana.

Elokuvat projisoidaan vuonna 2013 ensi-illassa Hampurin keskustassa julkiseen tilaan eli rakennuksien seinään, kuten kauden 2011/2012 projektissa. Vuonna 2010/2011 Hampurin kaupungin joukkoliikenteen infotaulut olivat mukana projektissa, jolloin valikoituja oppilastöitä näytettiin myös julkisen liikenteen infotauluilla maaliskuusta alkaen kahden viikon ajan.

Projekti on ollut kuulemma innostava niin opettajille kuin oppilaillekin!

Ja nyt monta linkkiä (saksaksi!):

Katso video, jossa Klaus esittelee Mobile movie projektin.

Projektilla on myös kattavat nettisivut, blogi, sekä youtube-kanava josta löytyy useita oppilastöitä. Etenkin oppilastöiden kautta saa käsityksen siitä minkälaisesta estetiikasta Klausin kännykkäelokuvassa on kyse.

Hampurin mediapedagogiikkakeskuksen sivut löytyvät täältä.

Testipuhelimet saapui!

Tänään J. Microsoftilta kävi Berliinissä ja toimitti lupaansa puhelimet. Testipuhelimet ovat nyt siis oikeasti olemassa (siitä ei voinut olla varma vasta kuin nyt!), pian voi alkaa jänittävä kausi opetuskokeilujen parissa, mahtavaa! :)




Olin kesällä tapahtumassa nimeltä mlove, ja tutustuin siellä J. Esitin hänelle ajatukseni kännykkäopetuskokeiluista, ja hän innostui ja piti sitä hyvänä juttuna. Jatkoimme kesällä ja alkusyksystä vielä keskustelua projektista, kunnes hän lopulta pystyi lupaamaan käyttööni Nokia Lumia 800- mallisia puhelimia. 


Olin erityisen kiinnostunut löytämään laitesponsorin keneltä saisi Nokian valmistamia puhelimia, sillä Nokian valmistamat puhelimet ja erityisesti Lumia-malli pärjäävät kameranominaisuuksien suhteen kilpailijoitaan paremmin. Tämä on mielenkiintoista valokuvauksen ja liikkuvan kuvan ilmaisun näkökulmasta.

Kaikki sai alkunsa Lapin yliopistolta

Päätin aloittaa blogin kokemuksistani elokuvaopetuksen parissa, sillä minua kiinnostaa liikkuvan kuvan ilmaisu ja haluan selvittää, miten sitä voisi parhaiten opettaa. Minusta tuntuu, että sitä opetetaan varsin vähän kouluissa ja se on mielestäni sääli sillä liikkuvan kuvan ilmaisun kenttä on kiinnostava.

Kaikki sai alkunsa Seija Tuupasen luennolla Lapin yliopistolla kevättalvella 2012.

Seija esitteli Marjo Räsäsen vuonna 2011 julkistaman tutkimuksen: Kohtaavatko oppilaiden ja opettajien taidekäsitykset?

Tutkimuksessa todettiin, että noin 30% suomalaisista kuvataideopettajista (N=167) käsittelee liikkuvan kuvan ilmaisua opetuksessaan (Räsänen 2011, 8). Luku jäi tympimään, sillä olen itse kiinnostunut liikkuvasta kuvasta ilmaisun keinona ja koen, että siitä on myös tullut ja tulossa enenevissä määrin dominoiva osa meidän visuaalista kulttuuria.

Tässä vielä suora lainaus Räsäsen tutkimuksesta:

”Soveltavan taiteen alueista puolet opettajista oli opettanut valokuvausta ja kolmasosa videokuvausta. Samalla kun pieni määrä opettajista oli panostanut näille alueille, yli puolessa kouluista ne oli lähes laiminlyöty.” (Räsänen 2011, 8).

Mietin: tuo verrattain alahainen luku johtuu muiden syiden muassa todennäköisesti pedagogisten mallien puutteesta sekä laitteiston puutteesta. Videotyöskentelyssä pätee omat lainalainsuutensa eikä se välttämättä ole kaikille kuvataideopettajille tuttua aluetta. Liikkuvan kuvan tuottaminen ja käsitteleminen on myös välineurheilua, eikä jokaisella koululla varmasti ole resursseja hankkia ja päivittää tarvittavia työkaluja.

Samaan aikaan olen kuitenkin havainnut, miten ala-asteikäiset juoksevat koulussa älypuhelimet taskussa. Havaintoni saa kaikua myös analyytikkojen tuloksista: Wired magazine väittää, että vuonna 2011 n. 43% suomalaisista matkapuhelimien käyttäjistä käytti älypuhelinta (Wired, 2011). Wired-lehden mukaan trendi on kasvava.

Älypuhelimissa on kiinnostavaa se, että niillä pystyy kuvaamaan kohtalaisen laadukasta videomateriaalia! Tai vaikka ei laadukasta, niin materiaalia kuitenkin. Uusien mallien myötä laatu vain paranee. Jos oppilaiden omia laitteita voisi käyttää opetuksessa, olisi ainakin puolet ongelmasta ratkottu.

Näiden havaintojen innoittamana tahdon perehtyä niin elokuvaopetuksen pedagogisiin malleihin kuin myös älypuhelimien käyttöön peruskoulussa ja lukiossa.

Kysymyksiä:

Malleista:
- Miten elokuvaa opetetaan?
- Miten ihmiset/oppilaat lukevat elokuvaa?
- Kiinnostaako videotyöskentely?
- Mikä videotyöskentelyssä kiinnostaa?

- Kuinka paljon kokoemusta ihmisillä/oppilailla on elokuvan tekemisestä?
- Kuinka paljon ihmiset/oppilaat katsovat elokuvia?

Laitteista:
- Miten älypuhelimia voisi soveltaa lukion ja peruskoulun elokuvaopetuksessa?
- Voiko oppilaiden omia laitteita käyttää?
- Mitä käytännön haasteita tästä syntyy?

Blogista tulee kuin päiväkirja kokemuksistani sekä ajatuksistani halki elokuvaopetuksen – tietenkin älypuhelimien siivin!

Toivon, että muut kuvataide- ja/tai elokuvaopettajat löytävät ajatuksistani intoa pohtia näitä kysymyksiä jonka äärelle johdattelen, ja toivon muutenkin kommentteja ja vuoropuhelua aiheesta! :)

Tässä vielä viite Marjo Räsäsen julkaisuun:

Räsänen, Marjo. 2011. Kohtaavatko oppilaiden ja opettajien taidekäsitykset? Teoksessa Laitinen, S. & Hilmola, A. (toim.). Taito- ja taideaineiden oppimistulokset – asiantuntijoiden arviointia. Helsinki: Opetushallitus, 115–127.

linkki:
http://www.edu.utu.fi/tiedostot/tokl/kuvataide/docs/17.%20Räsänen%202011.%20Kohtaavatko%20oppilaiden%20ja%20opettajien%20taidekäsitykset.pdf

Sekä Wiredin artikkeliin:

Wired Magazine. 2011. Toimittanut Bruce Sterling. Julkaistu 16.12.2011. Katsottu 5.5.2012.

permalinkki:

http://www.wired.com/beyond_the_beyond/2011/12/42-major-countries-ranked-by-smartphone-penetration-rates/