Ilmainen ohjelmisto nimeltä Blender – monipuolista visuaalista työskentelyä sekä: videoeditointia.

Minulla oli ilo ja kunnia saada vierailevaksi kirjoittajaksi Nathan Letwory, kuka on ollut mukana Blenderin kehittämisessä vuodesta 2003. Blenderi on nimittäin ilmainen, avoimen lähdekoodin ohjelmisto jota kehittää kansainvälinen ohjelmoijayhteisö. Nathan kantaa mm. yhdessä Andrea Weikertin kanssa vastuuta Blenderin Windows-versiosta.

Nathan kirjoittaa:

Ilmainen mallinnus-, animaatio- ja editointiohjelma Blender on vuodesta 2002
Blender Foundationin ohjauksen alla avoimena ohjelmana kehitetty.
Blenderiä käytetään eniten mallintamiseen ja animointiin, kuten voi nähdä
avoimissa lyhytelokuvissa Elephants Dream, Big Buck Bunny, Sintel 
ja Tears Of Steel. 

Vähemmän tuttu, mutta silti monipuolinen on Blenderin oma VSE (Video Sequence
Editor). Tämä työkalu antaa kaikki mahdollisuudet video-editointiin. Videoita
voi tuoda Blenderiin, leikata ja yhdistää käyttämällä erilaisia effektejä.
 Aiemmin mainitut lyhytelokuvat ovat kaikki olleet VSE:n leikkauspöydällä. Tiivis
 integraatio Blenderiin mahdollistaakin kaikennäköisiä hienoja tekniikoita. 

Video-editointityökalu on aliarvostettu, mikä näkyy siinä, että hyviä
tutoriaaleja löytyi vain vähän, mutta viime vuosina tilanne on parantunut. Blender VSE -blogi ja Blender Diplom
 antavat hyvät eväät työskentelyyn. Myös YouTube-palvelusta löytyy 
monenlaisia, esimerkiksi Stephen Powersin tutoriaalit mutta hakusanoilla "Blender VSE" tietoa tulvii
 ruudulle. 

Muita hyviä lähteitä Blenderin opetteluun ovat Blender Cookie ja Blender Guru. 

/Nathan Letwory
 

http://www.lumikuu.com 

Vielä muutama Terhin kommentti:

Kuulin taannoin ystävältäni, että Blenderistä löytyy myös videoeditointityökalu.

Tämä on mielenkiintoista siitä syystä, että turhan usein koulun puitteissa törmää tilanteeseen, jossa asianmukaisia videoeditointiohjelmistoja ei ole käytettävissä. Tämä johtuu yleensä siitä, että koululla ei ole budjettia leikkausohjelmiston hankintaan tai siitä, että koulun koneet ja sitä myötä käytössä oleva ohjelmisto on niin vanha ettei se osaa käsitellä tarvittavia tiedostomuotoja.

Tässä kohtaan Blender voittaa periaatteessa kaikki tarjolla olevat vaihtoehdot, sillä se on ilmainen, sen voi ladata kaikille käyttöjärjestelmille ja se myös osaa käsitellä useita codeceja ja tiedostomuotoja.

Toisaalta Blender on pääsääntöisesti mallinnukseen ja animaatioon kehitetty työkalu, ja näin ollen sen videoeditointiominaisuudet lähtevät animaation tarpeista käsin. Työkalun käyttölogiikka on siis erilainen kuin mihin olemme tottuneet elokuvan leikkausohjelmissa.

Mutta toisaalta – minkään työkalun käyttöönotto ei ole mahdotonta. Lyhyen kokeilun ja tutoriaalin seuraamisen jälkeen uskon että pystyn ottamaan tämän ohjelman videoeditorin haltuun. Ja parasta Blenderissä on että mikäli sen käyttöön alkaa perehtymään, sitä myötä aukeaa videoeditoinnin lisäksi myös tietokoneella tehtävän mallinnuksen ja animaation maailma!

Känykkäelokuvakilpailut: niitä on muuten paljon!

Tänään etsin huvikseni netistä kännykkäelokuvakilpailuja. Joillain elokuvafestareilla tai -kilpailuilla voi muuten olla omat kategoriansa kännykkäelokuvia varten.

Tässä pari netistä löytämääni kilpailulistausta: tammikuussa 2012 luotu Smartmoviemaking-sivuston lista sekä maaliskuussa 2010 mobilizedtv-sivuston listaus.

Kännykkäelokuvia löytyy kilpailujen sivustojen kautta paljon. Tässä eräs esimerkki.

Saksassa on muuten nuorisolle sunnattu oma kännykkäelokuvakilpailu nimeltään Ohrenblick. Arvatenkin Klaus Kuechemeisterin oppilaat ovat menestyneet hyvin tässä kilpailussa:

Mielestäni elokuvakilpailuissa on se hauska puoli, että vaikka tuotantotyö on ohi ja kenties pienemmän piirin ensi-ilta pidetty, niin kuitenkin elokuvaan liittyvä jännitys voi kasvaa huimasti mikäli sen lähettää kilpailuun. Voi lähettää teoksen useampaan kilpailuun ja odottaa sitten jännityksellä, että miten käy!

Kuva-, elokuva- tai taitokilpailuista voi olla monta mieltä, mutta minusta se voi olla hauska lisä vaikka koulumaailmassa, jossa tuotanto kenties muutoin jää vain pyörimään koulun youtube-kanavalle. Kilpailuihin osallistuminen voi myös innostaa panostamaan elokuvan laatuun.

Bergmannstrassen videopajan päätöstilaisuus

Elokuvien ensi-ilta.

Torstai koitti ja sitä myötä viimeinen opetuskertani osoitteessa Bergmannstrasse 64.

Loppukiri, ensi-ilta ja vertaisarviointi

Ensimmäisen tunnin aikana kaksi ryhmää leikkasivat elokuviaan loppuun sillä välin kun muut kirjoittivat reflektiota neljän viikon kännykkäelokuvaprojektista.

Heti kun elokuva oli valmis, oppilaat latasivat sen Media Areenan youtube-kanavalle. Tämän jälkeen loimme elokuvan youtube-linkille QR-koodin, tulostimme paperille ja laminoimme sen. Oppilaat kävivät vielä kiinnittämässä koodin elokuvan kohtauspaikan seinälle ja testasimmme, että kaikki linkit toimi. Sen jälkeen koitti ensi-ilta!

Areenan opettajilla on tapana toteuttaa loppukritiikin yhteydessä myös hieman leikkimielinen vertaisarviointi. Jokainen oppilas antaa yhden äänen muiden töille kategoriaa kohtaan. Oppilaat ehdottivat arviointikriteereitä ja opettaja valitsi niistä neljä: kuva, ääni, tarina, leikkaus/jälkikäsittely/tehosteet. 

Tässä koulun Media-Areenan YouTube-sivuilta oppilaiden tuotoksia:
Erimielisyyksiä punttisalilla
Roska-astioiden kohtaamisia koulun pihalla
Tarvitsen mukavan paikan - Vapaa-ajan huone
Pingviini esittelee koulua

Klaus Küchmeister: Osa 5 - Kännykkäelokuvan oppimistavoitteet, menetelmät ja arviointi.

Kuvisopettajat kokeilee.

Tässä vielä karkeasti listattuna opetuksen käytäntöihin liittyviä perusasioita: oppimistavoitteet , -menetelmät ja arviointi.

Klausin kännykkäkuvauksen opetussuunnitelman oppimistavoitteina on:
kokeilla erilaisia kuvauskulmia
kehittää havaintokykyä
tutkia keinoja luoda monitulkintaisia luomuksia montaasin ja kuvakulmien keinoin
luoda uudenlaisia visuaalisia maailmoja,
löytää ja kehittää tarinoita,
oppia kyseenalaistamaan esteettisia normeja sekä katselutottumuksia,
sekä käsittää kännykkäkameran esteettisen arvon.

Oppimismetodina käytetään tutkivaa, kokeilevaa sekä leikkisää lähestymistapaa kuvan tuottamiseen, jolloin ajatuksena on, että oppilaan havainto- ja ilmaisukyky kasvaa estottomien kokeilujen ja löytämisen ilon myötä.

Eräs mielenkiintoinen anti, oli kuulla Klausin ajatuksia kännykkäelokuvien arviointikriteereistä.

Hän arvioi tuotoksissa seuraavanlaisia asioita:
Elokuva toteuttaa kännykkäelokuvaestetiikkaa
Elokuva on valmis lyhytelokuva jossa on alku- ja lopputekstit
Elokuvassa on jokin kantava ajatus tai tarina
Kohtaukset ovat leikattu mielenkiintoiseen järjestykseen
Elokuvassa on mielenkiintoisia kuvasiirtymiä.
Elokuva liittyy annettuu teemaan tai aiheeseen.
Tarkoituksenmukainen leikkausohjelman käyttö.
Elokuvan esitys
Työskentelyprosessin dokumentointi omaan työvihkon.
(Tapauksesta riippuen, myös elokuvan kuvakäsikirjoitus tai synopsis)

Klaus Küchmeister: Osa 1 - Kuvataideopettajien koulutuspäivä, MobileMovie-pedagogiikkaa

Kännykkäelokuvan estetiikkaa: epätavanomaisia näkökulmia. Still-kuva työpajan harjoitustyöstä.

Perjantai päivä ja kymmenen tuntia kännykkäelokuvan taikaa: Berliinissä järjestettiin saksan kuvataideopettajien liiton koulutspäivä ja Klaus Küchmeister piti kattavan avajaispuheen kännykkäelokuvan estetiikasta ja sen sovellusmahdollisuuksista opetuksessa. Minulla oli kunnia toimia Klausin apulaisena kännykkäkuvaus workshopissa joka järjestettiin luennon jälkeen kuvataideopettajille.

Klaus piti erittäin mielenkiintoisen ja kattavan key noten koulutuspäivän aluksi. Tässsä muutamia poimintoja hänen luennoltaan:

Matkapuhelinelokuvalla on oma estetiikkansa

Matkapuhelin- tai kännykkäelokuvalla on oma estetiikkansa. Matkapuhelimen kameraa voi siis käyttää elokuvaprojekteissa, jossa pyritään tutkimaan ilmaisumuodon omaa estetiikkaa sen sijasta että kännykän kameraa käytettäisiin ikään kuin korvaamaan oikeata videokameraa. Kännykkäkamera ei siis ole huonompi videokamera, vaan se on kännykkäkamera.

Kännykkäkameran estetiikka perustuu sen pieneen kokoon ja kätevään liikuteltavuuteen. Kännykkäkamera tuo liikkuvan kuvan ilmaisuun samaa, mitä 35mm kuluttajafilmikamerat aikoinaan toivat valokuvauksen kentälle: mahdollisuuden laajempaan liikuteltavuuteen ja uudenlaisille perspektiiveille.

Klaus löytää taiteilija Rodchenkon ajatuksista tukea omalle ajatteluketjulleen: Rodchenko rikkoi 20-luvulla epätavanomaisilla kuvakulmillaan oppituja tapoja niin valokuvauksen kuin maalaustaiteen historista: hän näytti esineitä, ihmisiä ja tapahtumia ylhäältä tai alhaalta. Perusteluna hän kertoi, lainattu ja käännetty Klausin esitelmästä:

”... aikakautemme mielenkiintoisimmat kuvakulmat ovat joko ylhäältä alas, alhaalta yöls, tai näiden kahden diagonaalit.”

Rodchenko pohti, millä tapaa valokuvaa voi käyttää eritavoin kuin maalaustaidetta, mitkä ovat valokuvauksen edut ja vahvuudet muihin ilmaisun muotoihin verrattuna?

Myös Rodchenkon ajatuksia vuodelta 1928:

”Photography—the new, rapid, concrete reflector of the world—should surely undertake to show the world from all vantage points, and to develop people’s capacity to see from all sides.”

Blossin: Osa 3 - editointia, panikointia ja ensi-ilta

Editointia.

Sunnuntaiaamuna aloitimme katsomalla muutamia esimerkkejä aiemmista kännykkäelokuva-oppilastöistä sekä muista matkapuhelimilla tuotetuista elokuvista. Sen jälkeen teimme välikatsauksen eri ryhmien töihin ja pidimme jälleen vertaisarviointitilaisuuden.

Vertaisarvioinnissa jokainen ryhmä sai paljon kritiikkiä osakseen, ja tämän seurauksena kaikki lähtivät kuvaamaan lisämateriaalia elokuvaansa tai kuvasivat tiettyjä otoksia uusiksi. Vertaispalautteessa kritiikki keskittyi enimmäkseen tarinan mielenkiintoon tai elokuvan punaiseen lankaan, ja niinpä ryhmässä pohdimme yhdessä tapoja, jolla olisi mahdollista lisätä enemmän mielenkiintoa ilmaisun kulkuun.

Näin ollen kuvaus-, uudelleenkuvaus ja leikkausiterointia tapahtui tiuhaan tahtiin vielä ennen lounasta, kunnes lopulta ryhmät olivat pääseet tuotostensa kanssa vaiheeseen jossa myös vertaispalautekeskustelussa tarina tai tuotos hyväksyttiin.

Lounaan jälkeen tulikin kiire hioa tuotokset loppuun. Ryhmät etsivät vielä videoon sopivan musiikin ja sitten olikin aika pistää tietokoneet laskemaan videot valmiiksi.

Adoben Premiereä käyttävä ryhmä tarvitsi elokuvan exportoinnissa apua, sillä asetuksissa riitti valinnan varaa. MovieMakerilla on vaivattomampaa viimeistellä elokuva leikkauspöydältä videotiedostoksi, sillä vaihtoehtoja on huomattavasti vähemmän. Tässä mielessä on ehkä mukavampaa käyttää MovieMakeria tai iMovie-ohjelmistoa. Premieren käyttö edellyttää osin syvempää ymmärrystä tiedostomuodoista, codeceista, kuvakoosta, ja ruututaajuudesta (frame rate).

Free music archive tarjoaa erittäin mielenkiintoista teostovapaata musiikkia. Tekijä sekä kappaleen nimi tulee aina mainita lopputeksteissä.

Pidimme vielä ryhmän kesken yhteisen ensi-illan ennen koko nuorisoleirin yhteistä esittelykierrosta.

Blossin: Osa 2 - ensimmäinen työpajapäivä - kuvausta ja leikkausta ensimmäinen työpajapäivä - perusteita, kuvausta ja leikkausta

Lauantain ohjelma.

Aloitimme lauantaina aamiaisen jälkeen kuvausharjoituksilla joissa oli ideana verrytellä kamerankäytön kanssa sekä haastaa etsimään erityyppisiä kuvauskulmia. Työskentely tapahtui pareittain. Kokoonnuimme harjoitusten jälkeen katsomaan kaikkien videot läpi jolloin oli mahdollista verrata eri tekijöiden tulkintaa harjoituksista sekä ymmärtää miten monella tapaa tehtävät oli mahdollista ratkaista.

Tehtävien katsomisen yhteydessä kiinnitimme huomiota erilaisiin kuvakokoihin- ja kulmiin ja keskustelimme yhdessä siitä, minkälaisia vaikutelmia vaihtuvanlainen kamerankäyttö saa aikaan.

Ennen lounasta esitimme työpajan varsinaisen työn aiheen. Parien tulisi etsiä jokin kiinnostava tila tai paikka keskuksen alueelta, jonka he sitten esittelevät mielenkiintoisien kuvakulmien kautta tai johon he sijoittavat jonkin pienen tarinan. Ryhmät löysivät paikat ja lähtivät miettimään miten esittäisivät sen. Tarjosimme mahdollisuuden kuvakäsikirjoituksen tekemiseen, mutta ehdotimme että myös kameran kautta tutkimalla saattaisi löytää ratkaisu omaan työhön.

Lounaan jälkeen parit lähtivät kuvauspaikalle ja kuvasivat siellä erinäisiä otoksia. Kokoonnuimme ennen kahvitaukoa takaisin seminaarihuoneeseen, jossa ryhmät esittelivät tuotoksensa ja ideansa toisilleen sekä antoivat vastavuoroisesti palautetta. Mielestäni vertaispalaute on tehokas tapa työskennellä, sillä oppilaat tuntuivat erityisesti kuuntelevan vertaistensa näkemyksiä ja kritiikkiä omasta ideastaan. Luonnollisesti myös me ohjaajat esitimme asianmukaista kritiikkiä ja kysymyksiä.

Kahvitauon jälkeen oli toinen kuvausiteraatio, jonka jälkeen ryhmien ideat olivat selkeästi kehityneet – jotain jätettiin pois ja mielenkiintoisia ajatuksia jalostettiin pidemmälle. Kahdelle ryhmälle alkoi rakentumaan selkeä tarina, ja kolmas ryhmä päätyi hyvinkin visuaaliseen ja kokeelliseen tulkintaan juomalasista kahvioympäristössä.

Ennen iltapalaa kaikki ryhmät olivat jo valmiita viemään videot leikkauspöydälle, joten opastimme tässä vaiheessa eikkausohjelman käyttöön. Kaksi ryhmää eivät olleet ennen leikanneet, joten tarjosimme heille Windows MovieMaker ohjelmaa. Yhdellä ryhmällä oli jo kokemusta MovieMakerista, joten opastimme heidät Adoben Premiere Pro:n käyttöön.

Tässä muutamia kuvausharjoituksia pidemmältä listalta:

Kuvaa kuin olisit koira.
Kamera tutkii jotain paikkaa.
Pidä kameraa vinossa ja kuvaa jotain.
Kävelyä.
Liikuta kamera aina lähemmäs jotain asiaa.
Eläin tutkii kasvia.
On hiljaista. Yhtäkkiä kuuluu jotain. Sitten näemme, mistä ääni tulee.
Kamera liikkuu pimeästä valoon.
Jotain on kuvassa, mutta sitten se liikkuu kuvan ulkopuolelle.
Jotain tippuu.

Blossin: Osa 1 - mediakeskuksen kännykkäelokuvatyöpaja

Tässä rakennuksessa oli meidän seminaarihuone.

Intensiivinen mutta mukava viikonloppu takana. Järjestimme Potsdamin mediakasvatuskeskukselta tilatun kännykkäkuvaustyöpajan Susannen kanssa.

Työpaja pidettiin Blossin-nimisessä nuorisokeskuksessa Berliinin eteläpuolella. Meidän työpajaan oli ilmoittautunut kuusi 14-16 vuotiasta oppilasta. Kyseessä oli viikonlopun mittainen nuorisoleiri, johon kerääntyi nuoria ympäri Brandenburgin maakuntaa.

Matkustimme jo perjantai-iltana keskukseen ja esittelimme viikonlopun avajaisseremoniassa itsemme sekä työpajan rakenteen. Itse työpajatyöskentely tapahtui lauantaina ja sunnuntaina.

Kulttuuriagenttiohjelma: taiteilijoita kouluihin! Oppilaita taidekentälle!

Kuva: Tim Schenkl/Forum K&B GmbH

Alkuviikosti sain yhteydenoton Berliinissä toimivalta kulttuuriagentilta joka ilmoitti, että eräs koulu olisi kiinnostunut osallistumaan mobile movie projektiin.

Claudia Hannoverista oli nimittäin lähettänyt Hampurilaiselle kulttuuriagentille yhteystietoni sekä kuvauksen projektista, joka puolestaan oli lähettänyt yhteystiedot eteenpäin kolleegalleen Berliinissä ja niinpä eräs agentti nimeltä Silke kiinnostuikin kovasti projektista ja innostutti erään Berliiniläisen koulun media areenan opettajat myös.

Silke on toiminut alusta alkaen eli vuoden ajan kulttuuriagenttiohjelmassa. Hanke toteutuu vuosina 2011-2015 ja siihen osallistuu viisi saksan osavaltiota. Ohjelma on muuten mallinnettu vuosina 2002-2011 Englannissa toimineesta Creative Partnerships ohjelmasta. Englantilaisen ohjelman motto oli: Creativity, culture and education.

Ohjelman tavoitteena on tuottaa, kehittää ja dokumentoida oppiaineiden rajoja ylittäviä, laajoja kulttuurikasvatuksen opetussisältöjä sekä rakentaa pitkän aikavälin yhteistyömalleja koulujen ja kulttuuri-instituutioiden välille.

Mahtavaa eikös?

Neljän vuoden mittaista hanketta rahoittaa saksan valtion kulttuurirahasto sekä Mercator-säätiö, joista kumpikini pistää pottiin 10 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Myös osavaltiot osallistuvat hankkeen rahoittamiseen.

Koulujen piti hakea ohjelmaan jäseniksi ja osoittaa, että haluavat sitoutua ohjelman tavoitteisiin. Joikaiselta koululta nimetään yhteyshenkilö, joka koordinoi työskentelyä koululle nimetyn kulttuuriagentin kanssa. Jokaisella kulttuuriagentilla on puolestaan kolme koulua joiden kanssa työskentelee, ja agentin tavoitteena on myös lisätä näiden koulujen välistä yhteistyötä. Koulut voivat lisäksi hakea Kulttuuriagenttiohjelmasta rahoitusta taideproduktioiden toteuttamiseen.

Agentti siis lyöttää yhteen vapaan kentän kulttuuritoimijoita ja -instituutioita verkostonsa koulujen kanssa. Näinpä siis teatteriohjaaja, ballerina tai kirjastonhoitaja saattaa päätyä kouluun toteuttamaan projektia oppilaiden kanssa. Tai vastaavasti oppilaat päätyä teatterille toteuttamaan projektia. Projektit kestävät useimmiten 6-12kk, mutta myös lyhyempiä projekteja toteutetaan.

Ja näin minä päädyin erääseen Berliniläiseen kouluun kuukauden intensiivijaksolle: Terhi, videotaiteilija - rikastuttamaan oppilaiden taidekäsitystä sekä tuomaan heidät liikkuvan kuvan ilmaisun pariin!

Lisätietoja kulttuuriagenttiohjelmasta (saksaksi).

Englanninkielinen esittely ohjelmasta.

Muutamia toteutuneita projekteja (saksaksi), täältä voi poimia hyviä ideoita!